Voimistelu- ja Urheiluseura Porlammin Pyry

Perustettu 17.4.1932.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:

Paavo Siltala 1932–1934
Toivo Siltala 1935
Heikki Hannula 1936–1940
Oiva Siltala 1941–1953
Esko Vähämartti 1954–1956
Mauno Karake 1957–1961
Esko Vähämartti 1962–1964
Mauri Hokkanen 1965–1984
Pekka Pallas 1985–1993
Pekka Kainulainen 1994–1998
Juha Heinonen 1999
Rainer Tuuri 2000–2005
Tommi Hovén 2006–

Seuran puheenjohtajista kauppias Mauno Karake valittiin Lahden piirin johtokuntaan vuonna 1959.
Seuran lajeina ovat vuosien saatossa olleet ainakin yleisurheilu, hiihto, mäenlasku, voimistelu, nyrkkeily, koripallo, lentopallo, jalkapallo ja uinti.

Alkuvuosina seuran järjestämissä hiihdoissa oli miesten matkana 20 km ja naisten 5 km. Mäkihypystä historiankirjat kertovat mm. vuoden 1933 mäkikilpailua olleen seuraamassa 150 henkeä vesisateesta huolimatta. Vuodelta 1949 on tieto, että piirikisaviesti hiihdettiin Valkosta Lahteen. Kisassa oli mukana myös Pyryn joukkue. 1930 luvulla osallistuttiin sekä hiihdossa että yleisurheilussa Pyryn ja Artjärven Ahjon välisiin kilpailuihin.

Myös yleisurheilussa kilpailtiin ahkerasti seuran alkuvuosista lähtien. Pyryn mestaruuksista kilpailtiin vuosittain pikajuoksuissa, kestävyysjuoksuissa, heitoissa ja hypyissä. 1950-luvulla Pyry ja Lapinjärven Lukko tekivät sopimuksen, että pitäjän ulkopuolisissa kilpailuissa Pyryläiset edustavat Lukkoa sekä yleisurheilussa että hiihdossa. Pyry-taustaisia yleisurheilijoita ovat olleet mm. kansallisen tason kestävyysjuoksijat Juha Vähämartti, joka edusti parhaina vuosinaan (1980-luvun alussa) Myrskylän Myrskyä ja Vesa Erojärvi, joka edusti Teivo Stayersiä (2000-luvun alussa). Vesa saavutti mm. maantiejuoksun Suomen mestaruuskisoissa hopemitalin 2000-luvun alkupuolella.

Nyrkkeilyharrastus oli vilkas 1950-luvulla. Kilpailumenestystä saavutti mm. Kalevi Backman, joka toimi myös lajin aktiivisena ohjaajana. Vuonna 1953 Pyry järjesti jopa nyrkkeilyn piirinmestaruuskilpailut.

Lentopallo on ollut seuran historian merkittävin palloilulaji. 1980–1990 -lukujen taitteessa sekä miehet että naiset pelasivat 3-sarjassa. Tätä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena pienelle kylälle. Seura veti puoleensa pelaajia myös naapurikylistä ja -kunnista. Mainittakoon, että Pyryn runkopelaja Simo Simander on pelannut 1980-luvulla lentopallon mestaruussarjassa Lahden Kimmon joukkueessa 46 ottelua.

Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen takia vuonna 1944 ampumarata-alue siirtyi Pyryn nimiin. Alueesta oli tarkoitus tehdä urheilukenttä. Aluetta raivattiin vuosien saatossa tässä tarkoituksessa. Varsinaista urheilukenttää siitä ei koskaan tullut. Paikalla järjestettiin silloin tällöin maastojuoksukilpailuja. Myöhemmin Pyry vuokrasi tätä aluetta sorakuopaksi ja sai siitä tuloja. Sorakuoppa-alue myytiin vuonna 2000.

Varainkeruuta on harjoitettu vuosien varrella mm. seuraavin keinoin:

• jäsenmaksujen kerääminen
• veikkauskuponkien myynti
• iltamien järjestäminen
• soran myynti

Pyry on kunnostautunut historiansa aikana monien liikuntapaikkojen ylläpitäjänä.
Vuonna 1974 Pyry rakensi talkoilla pururadan nuorisoseurantalo Soihtulan läheisyyteen. Seuralla on ollut moottorikelkka ainakin vuodesta 1980 alkaen. Kelkalla on tehty latuja sekä pururadalle että muualle maastoon. Kelkka on aina tarvittaessa vaihdettu uudempaan. Vuonna 1983 rakennettiin talkoilla tenniskenttä. Kenttä kunnostettiin kesällä 2017, jolloin se muutettiin monitoimikentäksi, jossa voi pelata myös koripalloa, jalkapalloa ja salibandyä. Vuonna 2015 seura perusti kaupallisen kuntosalin liikuntahallin aulaan.